Esitykset

Tekoäly ja minä – yleisesitys

Tekoäly vaikuttaa monin tavoin tiedonhankintaan, työhön, ammatteihin ja osaamiseen. Monia työvaiheita voidaan siirtää ihmiseltä konelle, mikä tehostaa tuottavuutta ja vähentää virheiden määrää. Toisaalta tekoälyllä on yllättäviäkin rajoituksia ja kykymme ennustaa sen kehitystä on osoittautunut todella huonoksi.

Miten käy ammattien, kun tekoälystä tulee luova ja sen muisti on rajaton? Vielä 10 vuotta sitten kaikkien piti oppia ohjelmoimaan, mutta nyt tekoäly tekee sen ihmistä paremmin. Mitä osaamista jatkossa ihmiseltä odotetaan? Paljon avoimia kysymyksiä, joihin varmoja vastauksia ei ole vielä kenelläkään.

• Mikä on suuri kielimalli (LLM) ja miten se toimii?
• Tekoäly ei ole äly, mutta se matkii tehokkaasti inhimillisiä toimintoja
• Äly, ajattelu, tietoisuus ja AGI – voiko kone oppia ihmiseksi tai jopa ohittaa luojansa?
• Ihmisen ja koneen vahvuudet toisiaan täydentämässä
• Kuka kantaa vastuun kun tekoäly mokaa?
• Älä ole oman elämäsi Einstein
• Tekoälyn järkevä käyttö yrityksen näkökulmasta: älä tekoälytä vanhaa
• Lähiajan kehitysnäkymiä

Tekoäly hyödyksi

Tekoäly tuottaa kuvia, tekstiä ja ohjelmakoodia vain muutamalla komennolla. Sen kanssa voi keskustella ja väitellä. Tekoäly on väsymätön opettaja ja maailman tulkki, mutta toisaalta se pyrkii myös mielistelemään käyttäjäänsä ja saattaa tehdä alkeellisiakin virheitä.

Monet AI-palvelut ovat aidosti hyödyllisiä. Ne paikkaavat tilapäisiä aukkoja omassa osaamisessa tai nopeuttavat rutiinitöitä. Silti myös tekoälyn käyttö vaatii harjoittelua ja opiskelua.

• Järkevä tekoälyn käyttö: pidä kiinni omasta osaamisestasi ja kehitä sitä
• Agentit oman työn apuna
• Sovellusten tekoälyominaisuudet ja niiden hyödyntäminen
• Esimerkkejä hyödyllisistä palveluista, laitteista ja ohjelmista
• Älä mokaa tekoälyllä
• Tekoäly arjen tulkkina ja opastajana

Yrityksen tietoturva

Tietoturvan peruspilarit pysyvät, mutta tilannekuva muuttuu koko ajan. Uusia huijauksia ja uusia torjuntakeinoja ilmestyy säännöllisesti. Rikolliset voivat käyttää uusia havoittuvuuksia välittömästi niiden paljastuttua, mutta toisaalta enemmistö hyökkäyksistä perustuu vanhoihin aukkoihin. Jokaisen organisaation tulee suojata itsensä poimimalla edes nämä matalalla roikkuvat tietoturvan hedelmät.

Esityksessä käydään läpi ajankohtaisia tietoturva-asioita ja katsotaan uutisten taakse. Mitkä ovat oikeasti tärkeitä asioita varautumisessa ja mitkä vain kohu-uutisia maailmalta. Miten voit varmistaa, ettei oma organisaatiosi päädy varoittavaksi esimerkiksi tähän esitykseen?

• Tietoturvan kivijalka: päivitykset ja social engineering
• Impivaaraa ei ole, tietoturva koskee niin pieniä kuin isojakin yrityksiä
• Miksi tietoturva on edelleen niin hankala asia?
• Case-esimerkkejä tietoturvavahingoista – mitä näistä opimme
• Sähköpostihuijaukset, CEO fraud, MiTM-hyökkäykset: MFA ei ole pomminvarma suoja
• Tietomurtojen anatomiaa – kun vahingon vielä ehtii pysäyttää
• Tietosuoja osana yrityksen tietoturvaa
• Henkilötiedustelun tunnistaminen ja torjunta
• Mobiililaitteet ovat turvallisempia kuin tietokoneet, hyödynnä sitä
• “Assumption is the mother of all fuckups”

Kehittyneet länsimaiset yhteiskunnat ovat haavoittuvia verkon kautta tuleville hyökkäyksille kriittistä infrastruktuuria vastaan. Kaikesta ennakkosuunnittelusta huolimatta tahallinen tai tahaton häiriö voi aiheuttaa ketjureaktion, jonka vaikutuksia on mahdotonta ennakoida.

Huoltovarmuus koskettaa jokaista kansalaista. Kotivaran lisäksi pitää tietää, miten häiriötilanteissa toimitaan. Pidetään pää kylmänä, eikä jaeta netissä liikkuvia (vääriä) huhuja. Tarkkaillaan ympäristöä mahdollisten sabotaasien tai häiriköinnin varalta. Ja ennen kaikkea pidetään huolta omasta tietoturvasta, sisältäen niin kodin, auton kuin työpaikankin järjestelmät. Suojelupoliisi on toistuvasti varoittanut huonosti suojattujen kotien wifi-verkkojen riskeistä.

• Digitaalinen etulinja kulkee kotisi kautta – miten puolustat sitä?
• Varaudu järkevästi, mutta älä pelkää – kaikki oudot tapahtumat eivät ole “Putinin pelikirjasta”
• Tutki etukäteen, miten selviät sähkö- ja nettiyhteyksien lyhytaikaisista katkoista
• Torju disinformaatio, älä levitä huhuja
• Lukutaito ja koulutus osana suomalaista maanpuolustusta
• Jos jotain sattuu, toimi itse ensin ja auta sitten muita

Turvallinen nettiasiointi

Tietoturvan uhkakuvat hehkuvat punaisina mediassa. Pankkitilejä on tyhjennetty, kun ihmisen tarkkaavaisuus pettää hetkeksi ja hän antaa rosvolle pääsyn verkkopankkiinsa. Moni uskoo vakuuttavasti poliisina esiintyvää soittajaa ja noudattaa neuvoa siirtää rahat turvatilille. Nettimaailma on kavala ja kieroutta täynnä, kun vanhat suomalaiset arvot luottamuksesta ja rehellisyydestä eivät enää päde.

Huijareista on varoitettu kyllästymiseen asti, mutta kun hetki sitten koittaa, opit unohtuvat. Huijarit osaavat manipuloida uhriaan ja iskevät juuri silloin, kun tämä ei osaa olla varuillaan. Mutta mistä voi tietää, mikä on oikea viranomaisen tai kaupan lähetätmä ilmoitus ja mikä ovela huijaus? Rosvojen kekseliäisyys tuntuu rajattomalta ja tekoäly tekee huijauksista yhä uskottavampia.

• Pankkitunnukset, mobiilivarmenne vai varmennekortti?
• Älä mene kalliiseen – näin tunnistat yleiset huijaukset
• Puhelimen tietoturva ja mobiilisovellukset
• Salakuunteleeko puhelin ja voiko siinä olla vakoiluohjelma?
• Miten toimia jos vahinko kuitenkin sattuu?
• Tarvitaanko vielä virustorjuntaohjelmaa?
• Kodin älylaitteet ja kotiverkon suojaaminen
• Sijoitushuijaukset, Hei äiti -puhelut ja tekoälyhuijausten uusi aika

Kansalainen digimaailmassa

Ennen asiat pystyi selvittämään soittamalla puhelimella asiakaspalveluun. Nyt kaikki on sähköisen itsepalvelun takana, eivätkä mobiilisovellukset ja nettisivut aina ole riittävän selkeitä. Sormi suuhun diplomi-insinööriltä, saati sitten tavalliselta kansalaiselta. Ongelman ilmetessä ikääntynyt kansalainen ei saa apua mistään, useinkaan ei edes maksamalla. Omat lapset tai sukulaiset ovat ainoa lähituki.

Netin lisäksi monet arjen laitteet ovat kummallisen vaikeakäyttöisiä, sillä toimivuus on uhrattu designin alttarille. Kukapa ei joskus tuntisi itseään hölmöksi julkisten kahviautomaattien, itsepalvelukassojen tai jopa julkisten vessojen hanojen ja symbolien kanssa? Näitä ei totisesti suunnitella arjen käytettävyyden ja kansalaisten ehdolla.

Riskeistä ja osaamisvajeesta huolimatta nettiasioinnille ei ole vaihtoehtoja. Kustannusten säästämiseksi myös viralliset tiedotteet ja kirjeet siirretään sähköiseen kanavaan, josta kansalaisen pitää osata itse käydä ne lukemassa. On vain yritettävä seurata ajan vaatimuksia ja opittava uutta. Usein se myös kannattaa, koska toimiessaan palvelut ovat mainioita – esimerkiksi puhelimen lähimaksu tai auton parkkisovellukset.

Ajan henki vaatii uudistamaan ajattelua. Elämä pyörii tunnusten, pin-koodien ja tilien varassa. Jotta jälkeläiset pystyisivät hoitamaan perunkirjoituksen, kannatta tehdä jo hyvissä ajoin digitaalinen testamentti. Digitestamentti sisältää tiedot ja ohjeet tunnusten sulkemiseksi hallitusti ja omaisuuden selvittämiseksi.

• Miten voi erottaa huijaukset aidoista viranomaisviesteistä
• Miksi kaikki on niin monimutkaista ja hankalaa?
• Vakoilua vai vainoharhaisuutta – mistä tunnistan eron?
• Sähköinen viranomaisviestintä: Omaposti, Suomi.fi, Kivra ja mitä niitä onkaan
• Sosiaalisen median ilot ja surut
• Ajattele perikuntaa ja tee ajoissa digitestamentti

Henkilötietojen suojaaminen

Henkilötiedoista on tullut arvokasta kauppatavaraa. Ne mahdollistavat ihmisten seurannan, kulutuksen profiloinnin, mainonnan kohdentamisen – ja rikosten tekemisen. Vanhalta kuulostaville etunimille soitetaan muka pankin nimissä, varkaat tunkeutuvat kotiin kun auto on pysäköitynä kylpylässä tai lentokentällä, ja riittävillä henkilötiedoilla voi ohjata laskut uhrin piikkiin.

Esityksessä kerrotaan, miten omia henkilötietoja voi suojata. Kaikkia teknisiä kieltoja ei kannata ottaa käyttöön, sillä niistä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Huolettomuuden ja vainoharhan välissä on kultainen keskitie, jolla turvaat oman ja lähipiirin kotirauhan häiriköinniltä ja vainoamiselta.

CES-teknologiamessut ja tulevaisuuden kehitystrendit

Maailman suurimmat teknologiamessut järjestetään tammikuun alussa Las Vegasissa. Messuille osallistuu 4100 näytteilleasettajaa, joista 1200 on startup-yrityksiä. Messuvieraita käy noin 150 000, heistä kolmasosa ulkomailta. Etenkin kiinalaisia, korealaisia, taiwanilaisia ja japanilaisia on runsaasti. Las Vegas on ainoa paikka, joka pystyy majoittamaan tällaisen määrän ihmisiä jättisuurin hotelleihinsa.

Joka vuosi CESissä esitellään villejä ideoita, joista monet kuolevat pois, mutta osa yleistyy ja tulee muutaman vuoden kuluttua myyntiin Suomessakin.

Elokuvista tuttu Las Vegas on nähtävyys itsessään. Nevadan autiomaahan noussut kylä kasvoi uhkapelien myötä koko perheen viihdekeskukseksi, joka on kuin jättimäinen ruotsinlaiva. Vegasissa kohtaavat maailman rikkaat, viihdemaailman huiput, mutta myös aivan tavalliset amerikkalaiset ja meksikolaiset. Moni on juhlimassa polttareita, menossa naimisiin tai viettämässä vain railakasta viikonloppua tyttö/poikaporukan kesken. Ja joku saattaa nytkin olla ryöstämässä Bellagio-kasinoa…

Kaupungin nähtävyyksiä ovat mielikuvitukselliset hotellit, kuten pyramidiksi rakennettu Luxor tai ritarilinnalta näyttävä Excalibur, sekä maailman omituisin joukkoliikenne, joka koostuu maan alla putkessa ajavista Tesla-autoista.