Ensimmäinen kirjani oli Mikrotietokoneet (WSOY 1986). Saman vuoden marraskuussa ilmestyi PC-käyttäjän käsikirja, josta tuli erittäin suosittu: siitä otettiin 10 painosta ja uudistetusta laitoksesta Uusi PC-käyttäjän käsikirja (WSOY 1989) saman verran. Koska nettiä ei vielä ollut, tiedosta oli pulaa, ja kirjoja käytettiin materiaalina alan kouluissa.
DOS-käyttöjärjestelmän jälkeen tein kirjoja Windows-aiheista. Sen jälkeen tärkeiksi aiheiksi nousivat internet ja tietoyhteiskunta. Tietokoneviruksista tein ensimmäisen suomenkielisen kirjan jo 1990, mutta vasta 2000-luvulla aiheen merkitys nousi nykyisiin mittoihinsa. Yksityisyys – turvaa digitaalinen kotirauhasi (Docendo 2010) käsitteli aiheita, jotka nousivat suuren yleisön huoleksi vasta vuosia myöhemmin, kuten Facebookin ja Googlen harrastama nettikäytön seuranta.
Viime vuosina kiinnostukseni on kohdistunut tekniikka-aiheisiin, joilla on laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia, kuten kyberturvallisuuteen, kryptovaluuttoihin, teknologiamuutoksiin ja tekoälyyn.
Tekoäly ja minä (Tammi 2023)
Tekoälystä on kirjoitettu useita kirjoja, mutta ei yhtään ihmisen näkökulmasta. Tekoäly ja minä kertoo, mitä tekoäly on – ja varsinkin, mitä se ei ole. Tekoäly on pohjimmiltaan matematiikkaa, eikä se korvaa ihmistä eikä vie työpaikkoja.
Nykyinen tekoäly on ennen kaikkea koneoppimista. Kone oppii tekemään asioita, jotka ensi näkemältä vaikuttavat hyvin inhimillisiltä: kääntämään kieltä, ymmärtämään puhetta, tunnistamaan kuvia ja pelaamaan shakkia. Generatiivinen tekoäly pystyy tuottamaan jopa kuvia ja vastaamaan näennäisen älyllisesti jopa suomeksi esitettyihin kysymyksiin. Se ei silti ole millään mittarilla älykäs (joskin älykkyyden mittaaminen on melkoinen matopurkki, mitä kirjakin käsittelee).
Tekoäly ei haasta ihmisen älyä, mutta se haastaa oppimiskyvyn. Me ihmiset joudumme tekniikan kehittyessä oppimaan koko ajan uusia taitoja. Urautuminen ja vanhoihin kaavoihin kangistuminen on vaarallista. Kirjassa tästä esimerkkinä toimii Einstein, joka oli nuorena nero, mutta jämähti omien näkemystensä vangiksi eikä hyväksynyt uutta kvanttimekaniikkaa.
Tekoäly ja minä on kirja, joka pitäisi kuulua jokaisen työntekijän iltalukemiseksi. Niin varmistat, että työnantajalla on käyttöä sinulle vielä huomennakin.
Kirjan kuvat, linkit ja mahdolliset korjaukset.
Yrityksen tietoturvaopas – 50 aihetta käytännön tietoturvasta (Kauppakamari 2022)
Tähän kirjaan olen koonnut 50 käytännöllistä aihetta, jotka liittyvät tietoturvaan niin kotona kuin työpaikallakin. Suuri osa materiaalista on peräisin yritysten tietoturvakoulutuksista, joita olen pitänyt 25 vuoden ajan. Mukana on havaintoja, kokemuksia ja niksejä. Case-tapaukset auttavat ymmärtämään, mikä meni pieleen ja miksi yksinkertaisen perusasian unohtaminen aiheutti ison vahingon.
Tietoturvaa pidetään usein tylsänä ja puuduttavana, mutta tämä kirja osoittaa, ettei niin tarvitse olla. Tärkeästä ja vakavasta aiheesta on kerrottu hauskasti ja mielenkiintoisesti, onhan kyse viime kädessä inhimillisestä toiminnasta eikä niinkään tekniikasta.
Kirjan aiheina ovat mm. salasanat, kiristyshaittaohjelmat, tietomurrot, etätyö, kodin wifi-verkon suojaaminen, netin käännöskoneiden yllätykset, päivitykset… aina puhelinvastaajien riskeihin asti.
Kirjan on kustantanut Kauppakamari, jonka sivulta sitä voi myös tilata. Tarkempi sisältökuvaus, kirjan linkit sähköisessä muodossa ja mahdollisesti sisältöön tulleita päivitettyjä tietoja blogipostauksessani.
Digiajan tietosuoja (Tammi 2022)
Tietosi ovat haluttua kauppatavaraa. Turvaa henkilötietosi, torju identiteettivarkaudet ja suojaudu urkinnalta tämän kirjan ohjeilla.
Tietomurrot ovat herättäneet ihmiset ymmärtämään terveys- ja muiden henkilökohtaisten tietojensa arvon ja havahduttaneet meidät huomaamaan, mitä seurauksia henkilötietojen päätymisellä vääriin käsiin voi pahimmillaan olla.
Tämä kirja kertoo, mitä henkilötietoja meistä kerätään, miten niitä käsitellään ja mitä jokaisen tulisi tietää omien henkilötietojensa suojaamisesta. Älypuhelimet ja sosiaalinen media ovat mainioita arjen apuvälineitä, mutta niihin sisältyy myös suuria riskejä. Kirja neuvoo, miten voi suojautua verkkopalvelujen urkinnalta sekä älypuhelimen vakoilulta, joka pahimmillaan johtaa vainoamiseen ja digitaaliseen väkivaltaan.
Lisäksi kirja antaa lopullisen vastauksen siihen, salakuunteleeko Facebook meitä.
Kustantajan sivu. Blogipostaus kirjan ilmestymisestä sisältää linkit sähköisessä muodossa sekä kirjan tietoihin ilmestymisen jälkeen tulleita muutoksia.
Onecoin – suuri bittirahahuijaus (Docendo 2020)
Onecoinissa uusin teknologia, verkostomarkkinointi sekä ihmisten hyväuskoisuus, ahneus ja röyhkeys yhdistyvät tarinaksi, jonka käänteet ovat kuin Hollywood-elokuvasta. Ja suomalaisilla on tässä kansainvälisessä huijauksessa keskeinen rooli!
Onecoin-kryptovaluutalla huijattiin suomalaisilta kymmeniä miljoonia euroja. Uhreja on noin 30 000, joten kyse on Suomen suurimmasta taloushuijauksesta. Itse asiassa kyse on täydellistä talousrikoksesta, sillä edes poliisi ei ole kiinnostunut tutkimaan tapahtunutta eikä syyttämään avainhenkilöitä.
Kirjassa kerron, miten huijaus eteni ja miksi ihmiset lankesivat siihen. Samalla tulevat tutuksi kryptovaluuttoihin liittyvät termit, kuten lohkoketju ja louhinta. Lopussa annan neuvoja miten voi erottaa oikean ja väärän virtuaalivaluutan toisistaan.
Väärinkäytöksistä ja ongelmista huolimatta kryptovaluutoilla on käyttöä ja todennäköisesti niillä tulee olemaan vielä suuri vaikutus talouden kehittymiseen.
Onecoin on opettavainen ja Wincapitaakin uskomattomampi huijauskertomus.
Kirja Docendon verkkokaupassa.
Kyberuhkia ja somesotaa – digiaikana sinäkin olet etulinjassa (Docendo 2018)
Kyberturvallisuus, nettihyökkäykset, vaalivaikuttaminen ja sometrollaus ovat aikamme ilmiöitä, jotka esiintyvät päivittäin uutisissa. Kirja kertoo, mitä jokaisen suomalaisen pitäisi tietää digiajan uusista uhkista, informaatiosodasta, tiedustelulaeista ja kansallisesta turvallisuudesta sekä keinoistamme varautua niihin.
Suomi on täysin riippuvainen sähkön ja veden jakelusta sekä tietoverkkojen toiminnasta. Tahattomien mokien ja luonnonilmiöiden lisäksi kriittistä infrastruktuuria uhkaavat ulkopuoliset hyökkäykset. Stuxnet, Wannacry, NotPetja sekä Ukrainassa nähdyt hyökkäykset sähköverkkoja vastaan kertovat kybersodan olevan jo käynnissä. Sotilaallinen toiminta verkossa lisääntyy ja Suomikin on vaarassa joutua mukaan isojen valtioiden likaiseen peliin. Nojaako Suomen turvallisuusajattelu liiaksi perinteisiin aseisiin? Panostetaanko uusiin uhkiin ja niitä torjuvaan kyberturvallisuuteen riittävästi?
Länsimaissa aseelliset konfliktit ovat vaihtuneet helposti kiistettäviin kyberhyökkäyksiin sekä kamppailuun ihmisten mielistä ja vaikutusvallasta. Informaatiosodassa kansalaisten pitää osata torjua trollaus, tunnistaa valeuutiset sekä estää asiaton, ulkopuolinen vaikuttaminen. Jokaisen pitää myös suojata kotiverkkonsa ja älylaitteensa niin, ettei laitteita käytetä omistajan tietämättä kyberhyökkäyksiin Suomea vastaan.
Digitaalinen maanpuolustus on yhteinen tehtävämme, sillä verkkomaailmassa olemme kaikki etulinjassa. Ethän ole heikoin lenkki ketjussa? Ethän vaaranna omaa, perheesi ja koko Suomen turvallisuutta? Pelkoa vastaan auttaa parhaiten tieto ja oma harkinta. Kyberturvallisuus on 2000-luvun kansalaistaitoa.
Kirja Docendon verkkokaupassa.
Työpaikan tietoturvaopas (Alma Talent 2017)
Tieto on yrityksen tärkeintä pääomaa, ja tietoturvallisuudesta on tullut keskeinen yritysten toimintaan vaikuttava osa-alue. Kirjassa esitellään asiat, jotka jokaisen työntekijän tulee tietää digitaalisessa maailmassa ja modernissa työelämässä toimimisesta.
Kirjan sisältöä: tietoturvan merkitys, muutostekijät, tiedonhallinan elinkaari, toimitila- ja henkilöstöturvallisuus, nettikäytön turvallisuus, laitteen suojaaminen sekä turvallinen verkkopalvelujen käyttö.
Asiat on esitetty tiiviisti ja havainnollisesti. Kirjan mottona on ”Ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä, mutta on tyhmää olla kysymättä.”